Näynkantaja ja auktoriteetti

Näky jatkuu, unelma toteutuu, mutta miten? Jumala siis herättää jonkun sydämen tahtonsa mukaiseen toimintaan antamalla tälle näyn, joka sisältää tehtävän. Näyn toteutus vaiheessa on tärkeä ymmärtää, miten auktoriteetti toimii. Kuten totesin edellisessä tekstissä, niin on näky aina annettu sille henkilölle, jonka on myös tarkoitus näky toteuttaa. Sitä ei anneta siksi, että se ojennetaan eteenpäin jollekin, joka ei alun perin saanut kutsua. Näyn luovuttaminen eteenpäin on varmin tapa ohjata näky harhapolulle, jopa tuhoon.

Raamatussa olevat esimerkit osoittavat selkeästi, että Jumala toimii aina alkuperäisen näynkantajan kanssa ja kautta. Jumala ei toimi niin, että hän antaisi näyn yhdelle ja sitten ohjaisi sen toteutumista toisen kautta. Jumalan valinta kohdistuu, Raamatun omien sanojen mukaan usein ihmisiin, joita toiset eivät välttämättä pidä pätevinä, valitun jakaessa usein saman epäilyn heidän kanssaan. Jumala kuitenkin valitsee tarkoituksella ihmisiä, joilla ei ole itsessään edellytyksiä näyn toteuttamiseen. Tämä siksi, jotta hänen kunniansa ja voimansa kirkastettaisiin sen kautta, mitä tapahtuu. Kun Jumala käyttää murrettua saviastiaa, niin ei jää epäselvää siitä, mistä näyn toteutus tuli. Ei lihallisen ihmisen omien ponnistusten kautta, vaan Jumalan armon ihmeellisen voiman läsnäolosta. Isä tulee kunnioitetuksi ja näynkantaja palkituksi, koska näynkantajan palkkio on Isälle osoitettu kiitos.

Huolimatta siitä, että näynkantajat ovat useimmiten mitä epätodennäköisimpiä ihmisiä, on Jumala sitoutunut syvästi toimimaan juuri heidän kauttaan. Näyn toteutumiseen tuleva ohjaus ja viisaus tulee hänelle. Jumala ei puhu seurakunnalle takapenkin huutelijan ja sitoutumattoman seikkailijan kautta. Gideonin matka pelkurista kansan pelastajaksi olisi ollut mahdoton, ellei Israelin heimo olisi ymmärtänyt tätä periaatetta. Kun Gideon oli valitsemassa miehiä hankkeeseen, jonka tarkoitus oli tuoda rauha Israeliin sukupolven ajaksi, olivat hänen menettelytapansa mitä omituisemmat. Vain auktoriteetti, joka Gideonilla oli, mahdollisti hankkeen onnistumisen. Muussa tapauksessa joku takarivin Shmuel Kirjat Arbasta olisi huutanut, että: ” Ton Gideonin ideat on tosi outoja, eikä ne voi olla Jumalasta. Kuka uskoo oikeesti, että Jumala muka valitsee sotureiksi koiranlaillalitkijöitä!”.

Auktoriteetti on aina ehdoton
Näynkantajan auktoriteetti on näyn rajoissa aina ehdoton. Se on Jumalan omaa auktoriteettia, jonka hän on delegoinut palvelijalleen. Jumalan tahto on aina se, että hän saisi koota itse näyn kantajalle sen ryhmän, jonka kanssa näky toteutetaan. Silloin, kun mukana on vain niitä, joiden sydämet Jumala on itse herättänyt on näyn toteutuksen aikaiset vastukset helpoimmin voitettavissa. Ne jotka liittyvät porukkaan muuten vaan, muuttuvat herkemmin epäuskon ja jopa eripuran siemenen kylväjiksi, koska heiltä puuttuu henkilökohtainen kutsumus ja sen mukana sitoutuminen. Henkilökohtainen kutsu tuo mukanaan kyvyn luottaa Jumalan johdatukseen, silloinkin ja erityisesti silloin, kun näynkantaja on inhimillisesti arvioiden epäsopiva tehtäväänsä, eli useimmiten. Jumala delegoi auktoriteettinsa ja edellyttää mukaan lähteviltä sen auktoriteetin kunnioittamista ja valittuun näyn kantajaan luottamista. Muden tehtävä on olla kannattelemassa käsiä.

Näyn kantajan kunnioittamisessa on kyse sen Jumalan kunnioittamisesta, joka on näynkantajan valinnut. Näynkantajaan kohdistuva lihallinen kapina on tosiasiassa kapinaa itseään Jumalaa vastaan. Mikään muu ei voi selittää sitä, että Mirjamin nurina aiheutti rangaistuksen, jonka kärsi lähes 3 miljoonainen kansa istuen viikon leirissä samalla kun se olisi voinut tehdä matkaa kohti luvattua maata. Mirjamin kapina maksoi seitsämänpäiväisen pitaalin lisäksi kaikkiaan 21 miljoonaa miestyöpäivää, mikäli otetaan huomioon kaikki vauvasta vaariin. 21 miljoonaa miestyöpäivää, siinä sitä on seurausta kyllin. Ei kannata ihmetellä, jos tuntuu, ettei tapahdu mitään, kun koko Jumalan kansa kärsii yhden kapinaa. Puhumattakaan siitä, kun kapinallisia on kaikki paikat täynnä, kuten valtakirkossamme.

Meillä on Raamatussa riittävästi esimerkkejä, on Nooa, Mooses, Joosef, Joosua, Gideon niin ja itse Herra Jeesus Kristus, jonka auktoriteetti oli ehdoton, vaikka hän sanoikin tulleensa palvelemaan. Palvelijan, joka johtaa, auktoriteetti ei ole yhtään pienempi kuin tyranninkaan, vain siksi, että hän palvelee ja on palvelija. Päinvastoin.

Näky, tehtävä ja toteutus

Olin Herran neuvottelussa, tai oikeammin puhuttelussa. Aiheena oli näky, siihen pohjautuva palvelutehtävä ja sen toteutus. Neuvottelun aikana koin jälleen kerran sen, miten vajavainen olen omine ajatuksineni. Kuvittelen herran tiet usein aivan erilaisiksi kuin ne on todellisuudessa tarkoitettu. Omat kuvitelmani ovat vieneet minut usein teille, joilta olen joutunut palamaan hiukan luimistellen, häpeäni liemikeitossa marinoituneena. Jumala on kuitenkin kaikkivaltias, eivätkä meidän hyvätkään yritykset tuhota hänen suunnitelmiaan yleensä onnistu, varsinkaan, mikäli hän on asian päättänyt. Joona ei jäänyt Niniven matkaa vaille, vaikka lähtikin Tarsiiseen, sen sijaan matka muuttui melkoisen paljon mutkikkaammaksi, kuin sen olisi tarvinnut olla, mikäli Joona olisi ollut alun alkaen kuuliainen.

Monilla vanhan liiton vanhurskailla oli sama kokemus. Tie Jumalan antaman näyn toteutumiseen oli usein tarpeettomankin monimutkainen. Niin vaikuttaisi ainakin, kun asioita tutkii huolimattomasti. Tosiasiassa nuo kokemukset, joita esim Mooses sai erämaassa lammaspaimenena tai Joosef vankilassa syyttömänä viruessaan olivat välttämättömiä heidän näkynsä ja sen mukana kutsumuksensa toteutumisessa.

Näky on jotain, mitä Jumala puhuu henkensä kautta profeetallisesti uskovan elämään, henkeen ja unelmiin. Näky sisältää useimmiten myös kutsumuksen, tehtävän, joka tulee sille, joka näyn alun perin sai. Meillä nykyajan uskovilla on valitettavan usein niin pieni usko, että kun Jumala puhuu henkeemme jotain, etsimme ensimmäiseksi niitä, jotka voisivat olla tukenamme näyn toteuttamisessa. Mooseskin toimi niin valitellessaan Herralle kankeaa kieltään. Oman mahdottomuuden tunteminen ei saisi johtaa ihmisiin turvautumiseen, vaan jatkuvasti syvenevään rukouselämään ja sen kautta uskon kasvuun, kunnes se voi omistaa näyn kokonaan, sellaisena kuin Herra sen antaa.

Olen löytänyt itseni tuijottamasta järkyttyneenä peiliin tajuttuani turvanneeni enemmän ihmisiin, kuin Jumalaan. Ihmisiin turvaaminen, eli saman henkisten etsiminen, on luonnollinen reaktio ja siksi juuri hylättävä. Näky on annettu sille, jonka on myös tarkoitus se toteuttaa. Näkyä ei ole annettu ulkoistettavaksi toisten toteutettavaksi. Mooses oli henkilö, joka sai näyn Jumalan kansan johdattamisesta Egyptin orjuudesta luvattuun maahan. Hän oli myös se henkilö, jonka oli tuo liian suurelta vaikuttanut näky toteutettava. Aaronin ja Mirjamin hän sai tuekseen vasta väitettyään Herralle vastaan. He olivat myönnytys, joka kostautui Moosekselle myöhemmin, kun Aaron ja Mirjam nurisivat Moosesta vastaan sillä seurauksella, että Mirjam kärsi seitsemän päivän pitaalin. Aivan samalla tavalla oli Joosefin toteutettava yksin näky, jonka hän sai jo nuoruutensa päivinä. Molemmat olivat mahdottoman edessä. He olivat yksin Jumalan kanssa. He ja Jumala, ei muita. Siinä oli kyllin. Toinen vapautti Israelin orjuudesta ja toinen pelasti lähes puoli maailmaa, siinä ohessa omat veljensä, nälkäkuoleman uhalta.

Kun Jumala puhuu sinun henkeesi älä mittaa näkyä omilla mahdollisuuksillasi. Älä etsi ensimmäisenä niitä, jotka voivat jakaa näkysi, vaan mene kammioosi ja rukoile siellä salassa Jumalaasi. Odota, että Jumala aloittaa sinussa prosessin, jossa hän muuttaa hengellisen hiiren sankariksi, joka voi valloittaa kaupunkeja kuin Joosua aikanaan tai kantaa harteillaan kaupungin portteja, kuten teki Simson. Odota Jumalaasi. Hän tuo itse elämääsi ne ihmiset, joiden tehtävä on siunata sinua ja auttaa sinua hengittämään näkysi henkiin. Ja yhtäkkiä saat huomata, miten asiat muuttuvat ja sinut valtaa ilo.  Saat käydä Herran ilossa ilkamoiden sisälle kutsumukseesi ja kuulet miten Isä riemuitsee kanssasi. Siinä te olette, ihminen ja Jumala, iloiten, rakkauden tanssissa. Mahdoton on muuttunut entiseksi unelmaksi, joka toteutui matkallasi kotiin, Isän kirkkauteen.